Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Kuvauspäivä: 14.07 2010 Kuvauspaikka: Marala KP10RR

Mustikka (Vaccinium myrtillus) on puolukoiden (Vaccinium) sukuun kuuluva kanervakasvi (Ericaceae), joka tuottaa syötäviä marjoja.

Ulkonäkö ja koko
Mustikka on 10–50 cm korkea kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat lehtensä talveksi. Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kukat ovat ruukumaisia, terälehdet ovat kasvaneet melkein kärkeen asti yhteen kelloksi, jonka aukosta pistää ulos yksivartaloinen emiö. Heteitä on neljä tai kahdeksan. Kukan väri on vaaleanvihertävä tai punertava.
Marjominen
Mustikka marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuen. Marjominen riippuu suuresti sääolosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Pölytyksen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itsepölyttyä. Pölyttäjien määrä vaikuttaa suuresti satoon: kontukimalaisten pölyttämillä marjamailla sato on jopa 12-kertainen verrattuna alueisiin, joista kimalaiset puuttuvat.
Marjat ovat tavallisesti harmaansinisen vahan peittämiä, mutta toisinaan näkee myös tummia vahattomia marjoja, joita mustan värinsä vuoksi kutsutaan terva- tai voimustikoiksi. Vahapeite voidaan myös pyyhkiä pois, jolloin tuloksena on tervamustikkaa vastaava musta marja. Marjoissa voi olla jopa 40 siementä, mutta keskimäärin vain puolet näistä ovat elinkelpoisia. Suuren osan marjoista syövät linnut ja nisäkkäät, joiden ruoansulatuselimistöstä ei selviä elinkelpoisia siemeniä. Mustikka lisääntyykin pääasiassa suvuttomasti maarönsyjen avulla.
Juolukkaa (Vaccinium uliginosum) voidaan pitää mustikan matkijana, sillä kasvit muistuttavat huomattavasti toisiaan.
Kasvupaikat
Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehtomaisissa metsissä ja korvissa. Pohjoisessa lajia tavataan myös kuivissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. Yleisesti Suomessa kasvavana lajina se on monen metsätyyppiopin mukaisen metsien kasvupaikkatyypin tunnuslaji.