Kuvauspäivä:
20.07 2005 Kuvauspaikka: Marala KP10RR
Kuunliljat (Hosta,
synonyymi Funkia) on alun perin Koillis-Aasiasta kotoisin
oleva kasvisuku. Sukuun kuuluu 23–40 lajia. Koristekasveiksi on
jalostettu satoja eri lajikkeita. Ensimmäiset kuunliljat tuotiin
Eurooppaan 1700-luvun lopulla. Niitä viljellään koristekasveina
ensisijaisesti rehevien, näyttävien lehtiensä takia. Suku
katsotaan nykyään kuuluvaksi agavekasvien heimoon, kun taas
aikaisemmin se luokiteltiin liljakasveihin tai omaan heimoonsa
Hostaceae.
Kuunliljojen isohkot lehdet ovat lajikkeesta riippuen täysin
vihreät, keltaiset, keltavihreät, sinertävät tai vihreänkirjavat.
Pitkän kukkavarren päässä olevat kukat ovat joko valkoiset,
vaalean siniset tai vaalean sinivioletit. Joillakin lajikkeilla on
punaiset varret. Kuunliljat ovat suosittuja varjoisan paikan
perennakasveja, joskin kirjavalehtiset lajikkeet vaativat enemmän
valoa. Ne sopivat hyvin esimerkiksi suihkulähteen ympäryskasveiksi.
Kotilot syövät mielellään kuunliljoja ja aiheuttavat joskus
tuhoja puutarhoissa ja puistoissa. Jänikset ja oravat eivät
juurikaan syö kuunliljoja, mutta hiiret ja myyrät voivat tuhota
kuunliljakasvuston talvella, ja kauriit ovat aiheuttaneet ongelmia
Amerikassa.
Kuunliljalajeja
- Hosta albofarinosa
- Hosta capitata
- Hosta cathayana –
syyskuunlilja
- Hosta clausa
- Hosta fluctuans
- Hosta gracillima
- Hosta hypoleuca
- Hosta ibukiensis
- Hosta jonesii
- Hosta kikutii
- Hosta kiyosumiensis
- Hosta longipes
- Hosta longissima
- Hosta minor –
pikkukuunlilja
- Hosta montana –
vuoristokuunlilja
- Hosta nakaiana –
herttakuunlilja
|
- Hosta nigrescens
- Hosta plantaginea –
tuoksukuunlilja
- Hosta pulchella
- Hosta pycnophylla
- Hosta rectifolia –
pystykuunlilja
- Hosta rupifraga
- Hosta shikokiana
- Hosta sieboldiana –
sinikuunlilja
- Hosta sieboldii –
raitakuunlilja
- Hosta tardiva
- Hosta tibae
- Hosta tortifrons
- Hosta tsushimensis
- Hosta ventricosa –
kellokuunlilja
- Hosta venusta –
kääpiökuunlilja
- Hosta yingeri
|