Kuvauspäivä:
25.05 2010 Kuvauspaikka: Marala KP10RR
Tuotu Maralaan puutarhakasviksi
Kullero (Trollius europaeus) eli niittykullero
on näyttävä keltakukkainen leinikkikasvi (Ranunculaceae).
Suomessa laji on yleinen. Kullero on Lapin maakuntakukka.
Ulkonäkö
ja koko
Kullero kasvattaa pystyn, 30–60 cm pitkän, usein haarattoman
varren. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, niiden lapa on 7–15 cm
leveä ja tavallisesti viiteen liuskaan jakautunut. Varsilehdet ovat
lyhempiruotisia ja kapeampia. Kulleron kukka on iso keltainen pallo,
halkaisijaltaan 2–5 cm. Pallomaisuutta lisäävät varsinaisia
terälehtiä ympäröivät keltaiset verholehdet. Etelän kullerot
aloittavat kukintansa toukokuussa, Lapissakin viimeistään
juhannuksena tai heinäkuun alussa. Leinikkikasvien tapaan myös
kullero on myrkyllinen.
Trollius europaeus
Kulleron kukka aukeaa vasta lakastumisen alkaessa. Koska kukka
vaatii ristipölytyksen, on pölyttävien hyönteisten osattava
tunkeutua sulkeutuneeseen kukkaan. Kulleron pölyttämiseen ovat
erikoistuneet juurikärpästen heimoon (Anthomyiidae) kuuluvat
pienet, neljän millin mittaiset kullerokärpäset (Chiastocheta).
Kullerokärpäset paitsi imevät kulleron mettä, ne myös
parittelevat ja munivat kulleron kukkaan. Toukat syövät osan
kulleron kukan tuottamista siemenistä.
Levinneisyys
Kulleroa tavataan laajalla alueella Alpeilta läpi Itä-Euroopan
aina Uralille saakka. Pohjois-eteläsuunnassa lajia tavataan
Italiasta ja Balkanilta Fennoskandian pohjoisosiin. Lisäksi sitä
kasvaa muun muassa Skotlannissa ja Pyreneiden vuoristossa. Keski- ja
Etelä-Euroopassa se on vuoristojen kasvi, Alpeilla sitä tavataan
yli 3000 metrin korkeuteen asti.Suomessa kullero on yleinen
Pohjois-Suomessa Oulu-Kuusamo-linjan pohjoispuolella, sekä toisaalta
Etelä-Hämeessä ja Järvi-Suomen eteläosissa. Muualla Suomessa
laji on harvinainen ja se puuttuu lähes kokonaan Ahvenanmaalta,
Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta sekä Satakunnasta.
Elinympäristö
Kullero kasvaa lehdoissa, lehto- ja lettokorvissa, kosteilla
niityillä, tulvapensaikoissa, tunturien rinneniityillä ja
tunturikoivikoissa. Lajia tavataan myös puutarha- ja
viljelyskarkulaisena asutuksen läheisyydessä.