isällysluettelo   BACK
Maralan kasvit Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) 25.09.2018


 
Kuvauspäivä: 07.07 2005 Kuvauspaikka: Marala KP10RR

Keltakurjenmiekka eli kurjenmiekka (Iris pseudacorus) on Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa yleinen, näyttäväkukkainen kosteiden paikkojen kasvi. Suomessa laji on tavanomainen Etelä- ja Keski-Suomessa, Oulun ja Lapin lääneissä laji on rauhoitettu. Keltakurjenmiekka on myrkyllinen.

Maralaan istutettu lammen rannalle pari erilaista versiota, tntuu menestyvän hyvin.Keltakurjenmiekka on Kymenlaakson maakuntakukka.
 Ulkonäkö ja koko
Paksujuurakkoinen keltakurjenmiekka kasvaa 60–120 cm korkeaksi. Sen miekkamaiset, varren tyveltä kasvavat lehdet ovat 50–90 cm pitkiä ja 2–4 cm leveitä. Kukat ovat kirkkaan keltaiset ja leveydeltään 7–10 cm. Kukan ulkokehälehdet ovat isoja ja taakäänteisiä, sisäkehälehdet pienempiä ja pystyjä. Keltakurjenmiekka kukkii kesä-heinäkuussa.

Kukkimattomien keltakurjenmiekkojen lehdet voi sekoittaa kalmojuureen (Acorus calamus).
Levinneisyys
Keltakurjenmiekka on yleinen koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Lisäksi sitä tavataan Välimeren etelärannikolta Marokosta, Algeriasta ja Tunisiasta sekä Turkista ja Kaukasukselta. Pohjois-Amerikaan ja Uuteen-Seelantiin laji on levinnyt ihmisen mukana. Keltakurjenmiekkaa tavataan yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoin pohjoisempanakin Oulun korkeudelle asti. Pohjoisimmat esiintymät ovat Etelä-Lapissa.

 Elinympäristö
Keltakurjenmiekka kasvaa ravinteikkaissa, märissä paikoissa: järvien, jokien, ojien ja purojen savi-, lieju- ja mutarannoilla matalassa vedessä, terveleppäkorvissa. Lajia kasvatetaan koristekasvina ja saattaa levitä lähiympäristöön viljelykarkulaisena.

 Käyttö
Keltakurjenmiekka on puutarhakasvi, josta on olemassa useita eri viljelylajikkeita. Viljeltyjä lajikkeita ovat mm.: 'Alba' (valkokukkainen), 'Variegata' (kirjavalehtinen keltakukkainen, lehtien kirjavuus katoaa kesän edetessä), 'Berlin Tiger' (ruskeakeltakukkainen). Keltakurjenmiekasta on olemassa myös kerrattu muoto.

Kasvin juurta on käytetty myös rohtona esimerkiksi haavojen hoitoon. Juuri sisältää myös paljon parkkihappoja, minkä vuoksi sitä on käytetty myös nahkojen parkitsemiseen.