Ahomansikka
viihtyy aukealla ja aurinkoisella paikalla, joita ovat metsänreunat,
kalliokedot, hakkuuaukeat ja harjumetsät. Tätä maukasta kasvia löytyy
erityisesti Etelä- ja Keski-Suomesta, mutta se on harvinaisempi
Lapissa. Ahomansikkaa hyödynnettiin ruoanlaitossa ja leipomisessa
ahkerasti vielä 100 vuotta sitten, mutta nykyään moni kulkee
metsäpolulla vain sen ohi. Tähän vaikuttaa suurelta osin se, että
nykyään moni käy poimimassa puutarhamansikoita. Harva myöskään tietää
lähimetsien parhaita ahomansikkapaikkoja. Näin kasvin marjat (0,5-1 cm)
jäävät todellisten luontoihmisten herkuiksi.
Ahomansikka
aloittaa kukintansa touko-heinäkuussa ja sen kukat ovat
kaksineuvoisia, ulkoverhiöllisiä. Verho- ja
terälehtiä (4-7mm) on yleensä viisi ja teriö on
väriltään valkoinen. Ahomansikka on 5-20 cm pitkä
ja sen lehdet ovat ruusukkeena ja lehtilapa on 3-sorminen.
Lehdykät ovat 2-3 cm pitkiä, muodoiltaan soikeita ja
sahalaitaisia. Lehdykät ovat alapuolelta harmaakarvaiset.
Ahomansikalla voi olla yli metrin mittaisia hentoja rönsyjä.
Ahomansikan marja on tyveen saakka pähkylällinen. Ahomansikka
on monivuotinen.
BACK
