Sisällysluettelo
Aho- eli Metsämansikka (Fragaria vesca)
   
kuvattu 31.5.2012

Ahomansikka viihtyy aukealla ja aurinkoisella paikalla, joita ovat metsänreunat, kalliokedot, hakkuuaukeat ja harjumetsät. Tätä maukasta kasvia löytyy erityisesti Etelä- ja Keski-Suomesta, mutta se on harvinaisempi Lapissa. Ahomansikkaa hyödynnettiin ruoanlaitossa ja leipomisessa ahkerasti vielä 100 vuotta sitten, mutta nykyään moni kulkee metsäpolulla vain sen ohi. Tähän vaikuttaa suurelta osin se, että nykyään moni käy poimimassa puutarhamansikoita. Harva myöskään tietää lähimetsien parhaita ahomansikkapaikkoja. Näin kasvin marjat (0,5-1 cm) jäävät todellisten luontoihmisten herkuiksi.

 Ahomansikka aloittaa kukintansa touko-heinäkuussa ja sen kukat ovat kaksineuvoisia, ulkoverhiöllisiä. Verho- ja terälehtiä (4-7mm) on yleensä viisi ja teriö on väriltään valkoinen. Ahomansikka on 5-20 cm pitkä ja sen lehdet ovat ruusukkeena ja lehtilapa on 3-sorminen. Lehdykät ovat 2-3 cm pitkiä, muodoiltaan soikeita ja sahalaitaisia. Lehdykät ovat alapuolelta harmaakarvaiset. Ahomansikalla voi olla yli metrin mittaisia hentoja rönsyjä. Ahomansikan marja on tyveen saakka pähkylällinen. Ahomansikka on monivuotinen.