sisällysluettelo
Sinivuokko eli lehtosinivuokko
(Hepatica
nobilis tai Anemone
hepatica)
Kuvattu 12.5.2012 Maralassa
Vuokko on paikalle tutuna levinnyt muutaman vuoden aikana useisiin kasvustoihin.
Sinivuokko
on monivuotinen,
10–15 senttimetriä korkeaksi kasvava ruohokasvi. Elomuodoltaan
sinivuokko
on puolipiilijä eli hemikryptofyytti.
Sen juurakko
on
pystykasvuinen. Varsia on yhdestä seitsemään. Sinivuokon
aluslehdet kasvavat ruusukkeena ja ne ovat nahkeat, väriltään
tummanvihreät. Vuoden uudet lehdet aloittavat kasvun kukinnan
päättyessä, ja kasvavat alkukesän ajan. Ne talvehtivat vihreinä
ja lakastuvat vasta seuraavan vuoden kesällä. Lehtien ruodit ovat
8–20 senttimetriä pitkät ja karvaiset. Lehtilavat ovat kooltaan
4–8 × 5–9 cm, herttatyviset ja kolmihalkoiset. Yksittäiset
liuskat ovat ehytlaitaiset, alta karvaiset ja usein myös punertavat.
Sinivuokon kukat
kehittyvät
yksittäin lyhyiden vanamaisten varsien latvoihin. Kukan alla on
kolme verholehtimäistä ehyttä ylälehteä. Terälehtiä vastaavia
kehälehtiä on 6–8 (–12). Kukat ovat väriltään yleisimmin
sinisiä tai sinivioletteja, joskus myös valkoisia, punaisia tai
kirjavia. Emilehtiä on 10–30. Sinivuokon hedelmät ovat vuokoille
ja muille leinikkikasveille tyypillisesti pähkylöitä,
jotka muodostavat pallomaisen hedelmystön. Pähkylät ovat 4–5
millimetriä pitkiä ja niissä on lyhyt, yhden millimetrin ota.
Muurahaiset
levittävät
pähkylöitä, sillä niissä on muurahaisia houkutteleva lisäke eli
elaiosomi.
Yleisimmin
sinivuokon kukat ovat siniset, mutta toisinaan niitä tavataan myös
valkoisen sävyissä, ja kalkkipitoisessa emäksisessä maassa
kasvaessaan kukat voivat tulla hortensian
(Hydrangea)
kukkien tavoin vaaleanpunaisiksi. Sinivuokon kukkanuput valmistuvat
myöhäissyksyllä ja ne talvehtivat pakkasten yli auetakseen kukkaan
heti varhaiskeväällä lumen sulettua. Suomessa sinivuokko aloittaa
etelässä kukintansa huhtikuun puolivälissä. Pohjoisemmilla
kasvupaikoillaan kukinnan alku venyy monesti vapun tienoille.