sisällysluettelo
Sinivuokko eli lehtosinivuokko    (Hepatica nobilis tai Anemone hepatica)
  
Kuvattu 12.5.2012 Maralassa
Vuokko on paikalle tutuna levinnyt muutaman vuoden aikana useisiin kasvustoihin.

Sinivuokko on monivuotinen, 10–15 senttimetriä korkeaksi kasvava ruohokasvi. Elomuodoltaan sinivuokko on puolipiilijä eli hemikryptofyytti. Sen juurakko on pystykasvuinen. Varsia on yhdestä seitsemään. Sinivuokon aluslehdet kasvavat ruusukkeena ja ne ovat nahkeat, väriltään tummanvihreät. Vuoden uudet lehdet aloittavat kasvun kukinnan päättyessä, ja kasvavat alkukesän ajan. Ne talvehtivat vihreinä ja lakastuvat vasta seuraavan vuoden kesällä. Lehtien ruodit ovat 8–20 senttimetriä pitkät ja karvaiset. Lehtilavat ovat kooltaan 4–8 × 5–9 cm, herttatyviset ja kolmihalkoiset. Yksittäiset liuskat ovat ehytlaitaiset, alta karvaiset ja usein myös punertavat. Sinivuokon kukat kehittyvät yksittäin lyhyiden vanamaisten varsien latvoihin. Kukan alla on kolme verholehtimäistä ehyttä ylälehteä. Terälehtiä vastaavia kehälehtiä on 6–8 (–12). Kukat ovat väriltään yleisimmin sinisiä tai sinivioletteja, joskus myös valkoisia, punaisia tai kirjavia. Emilehtiä on 10–30. Sinivuokon hedelmät ovat vuokoille ja muille leinikkikasveille tyypillisesti pähkylöitä, jotka muodostavat pallomaisen hedelmystön. Pähkylät ovat 4–5 millimetriä pitkiä ja niissä on lyhyt, yhden millimetrin ota. Muurahaiset levittävät pähkylöitä, sillä niissä on muurahaisia houkutteleva lisäke eli elaiosomi.

Yleisimmin sinivuokon kukat ovat siniset, mutta toisinaan niitä tavataan myös valkoisen sävyissä, ja kalkkipitoisessa emäksisessä maassa kasvaessaan kukat voivat tulla hortensian (Hydrangea) kukkien tavoin vaaleanpunaisiksi. Sinivuokon kukkanuput valmistuvat myöhäissyksyllä ja ne talvehtivat pakkasten yli auetakseen kukkaan heti varhaiskeväällä lumen sulettua. Suomessa sinivuokko aloittaa etelässä kukintansa huhtikuun puolivälissä. Pohjoisemmilla kasvupaikoillaan kukinnan alku venyy monesti vapun tienoille.